Aurinko pilkottaa pilvien lomasta ja pöydän ääressä käy innostunut puheensorina, kun Tekstin talon toiminnanjohtaja Laura Serkosalo ja hankekoordinaattori Leena Manninen istahtavat Bar tÿpon ikkunapöytään rupattelemaan lokakuussa yleisölle aukeavasta Kirjallisuuskalenterista.
Kalenteri on osa Tekstin talossa tämän vuoden alussa käynnistynyttä tekstin alan kehittämishanketta. Kirjallisuuskalenteri pyrkii saamaan maanlaajuisesti aikaan sen, mitä Helsingissä toimiva kirjallisuuden toimijoita yhteen tuova Tekstin talo on saanut aikaan paikallisesti.
”Kirjallisuuden kentällä tapahtuu mielettömän hienoja asioita, mutta yleisö ei välttämättä löydä niiden luo”, toteaa Serkosalo. Kirjallisuuskalenteri vastaa tähän pulmaan linkittämällä yleisön ja tapahtumajärjestäjät samalle alustalle, jota voi käyttää selaimessa tietokoneella tai mobiililaitteella. Se tulee kokoamaan kirjallisuustapahtumat, esimerkiksi lukupiirit, haastattelut ja koulutukset, maanlaajuisesti yhteen ja vapauttaa kirjallisuuden ystävät uutiskirjeiden suosta. Kirjallisuuskalenteri on ”kirjallisuuden ja tekstin parissa työskentelevien sekä niitä harrastavien ja niistä kiinnostuneiden valtakunnallinen yhteisö”, Manninen kiteyttää.
Kirjallisuuskalenteri tarjoaa sisältöä suomen kielen lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi. Tapahtumia on mahdollista hakea kalenterista asiasanojen avulla tai vaikkapa paikkakunnan mukaan. Serkosalo ja Manninen kuvaavat, kuinka suunnittelutyössä on pohdittu, millaisia hakutoimintoja työryhmäläiset itse kaipaisivat. Samalla on pidetty huolta siitä, että kuka tahansa voi kokea kalenterin omakseen, ikään ja kiinnostuksen erityisalueisiin katsomatta. Kun kirjallisuustapahtumakulttuuri tulee näkyvämmäksi useampi ihminen voisi ajatella, että ”mäkin voin osallistua”, Serkosalo pohtii.
Myös tapahtumajärjestäjien näkökulma on otettu huomioon. Sivusto on ilmainen kaikille, apua käyttöönottoon on saatavilla ja järjestäjät voivat päivittää tietonsa kalenteriin ajantasaisesti. Toiveissa on, että kun kalenterin käyttö vapauttaa tiedottamiseen suunnattuja resursseja ja tapahtumajärjestämisen kynnys madaltuu, tapahtumia myös järjestetään enemmän.
Kirjallisuuskalenteri on kirjallisuuden ja tekstin parissa työskentelevien sekä niitä harrastavien ja niistä kiinnostuneiden valtakunnallinen yhteisö.
Kirjallisuuden elinvoimaisuuden turvaaminen on äärimmäisen tärkeää nykyisessä poliittisessa tilanteessa, jossa kulttuurista leikataan roimasti. Kirjallisuuskalenteri tuo toiveikkuutta kentälle. Kuten Serkosalo tuumii, on vaikeampi leikata tukia pois, kun toiminnasta tehdään entistä näkyvämpää. Serkosalo täsmentää, kuinka tapahtumakulttuurin näkyväksi tekeminen on tärkeää myös kentällä toimivien yhteisöjen kannalta: se ”vahvistaa meitä ja auttaa meitä olemaan ylpeitä siitä mitä me tehdään.” Manninen lisää, että kalenterin kautta tapahtumajärjestäjät voivat löytää helpommin toisistaan kumppaneita.
Tapahtumien ja sitä myötä myös ihmisten yhteen kokoamisen lisäksi Kirjallisuuskalenteri pyrkii edistämään kirjallisuustapahtumakulttuuria journalististen sisältöjen kautta. Kalenterissa tullaan julkaisemaan esimerkiksi ennakkojuttuja, reportaaseja ja henkilöhaastatteluja kirjallisuustapahtumiin liittyen. ”Valtakunnallinen kulma on tässä tärkeä”, Manninen kertoo, koska ajatuksena on esitellä teksti- ja kirjallisuustapahtumakulttuuria eri puolilta Suomea.
Joka kerta Tekstin talossa vieraillessani ilahdun lämpimästä ilmapiiristä ja siitä yhteisön tunnusta, jonka talon toiminta on myös omaan elämänpiiriini tuonut. Yhteisöllisyyttä soisi totisesti olevan lisää. ”Tarvitaan ajatustenvaihtoa ja vahvistusta toisilta, tunnetta että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi”, Serkosalo sanoo. Juuri tätä kalenterilla tahdotaan edistää, ”että ihmiset pääsisivät yhteyteen toistensa kanssa.”
Sekä Serkosalon että Mannisen toiveiden täyttymys olisi, jos vuoden päästä kalenteri olisi yleisölle ja kentälle jo täysin tuttu. Myös sivuston pitkäikäisyys on tärkeää. Manninen kuvaa, kuinka Kirjallisuuskalenterin on kaavailtu jäävän myös hankekauden päätyttyä pysyväksi osaksi kirjallisuuskenttää. Kalenterin auetessa molemmat odottavat eniten sitä, että käyttäjä löytävät sivustolle. ”Toivon että saamme rakennettua niin kivan talon, että se kutsuu ihmiset sisään – sekä ne järjestäjät että käyttäjät. Talo ja seinät ilman asukkaita on yhtä tyhjän kanssa”, Serkosalo visioi.
Anna Kallio
Kirjoittaja on vapaa kriitikko ja Runografi-verkkoalustan toimitussihteeri.
Välttämättömät evästeet mahdollistavat asetustesi, esimerkiksi evästekäytännön tallentamisen ja kirjautuminen toimimisen. Niitä ei voi ottaa pois päältä.
If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.
Kentältä | Lisää kirjallisuutta kalenteriin
Aurinko pilkottaa pilvien lomasta ja pöydän ääressä käy innostunut puheensorina, kun Tekstin talon toiminnanjohtaja Laura Serkosalo ja hankekoordinaattori Leena Manninen istahtavat Bar tÿpon ikkunapöytään rupattelemaan lokakuussa yleisölle aukeavasta Kirjallisuuskalenterista.
Kalenteri on osa Tekstin talossa tämän vuoden alussa käynnistynyttä tekstin alan kehittämishanketta. Kirjallisuuskalenteri pyrkii saamaan maanlaajuisesti aikaan sen, mitä Helsingissä toimiva kirjallisuuden toimijoita yhteen tuova Tekstin talo on saanut aikaan paikallisesti.
”Kirjallisuuden kentällä tapahtuu mielettömän hienoja asioita, mutta yleisö ei välttämättä löydä niiden luo”, toteaa Serkosalo. Kirjallisuuskalenteri vastaa tähän pulmaan linkittämällä yleisön ja tapahtumajärjestäjät samalle alustalle, jota voi käyttää selaimessa tietokoneella tai mobiililaitteella. Se tulee kokoamaan kirjallisuustapahtumat, esimerkiksi lukupiirit, haastattelut ja koulutukset, maanlaajuisesti yhteen ja vapauttaa kirjallisuuden ystävät uutiskirjeiden suosta. Kirjallisuuskalenteri on ”kirjallisuuden ja tekstin parissa työskentelevien sekä niitä harrastavien ja niistä kiinnostuneiden valtakunnallinen yhteisö”, Manninen kiteyttää.
Kirjallisuuskalenteri tarjoaa sisältöä suomen kielen lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi. Tapahtumia on mahdollista hakea kalenterista asiasanojen avulla tai vaikkapa paikkakunnan mukaan. Serkosalo ja Manninen kuvaavat, kuinka suunnittelutyössä on pohdittu, millaisia hakutoimintoja työryhmäläiset itse kaipaisivat. Samalla on pidetty huolta siitä, että kuka tahansa voi kokea kalenterin omakseen, ikään ja kiinnostuksen erityisalueisiin katsomatta. Kun kirjallisuustapahtumakulttuuri tulee näkyvämmäksi useampi ihminen voisi ajatella, että ”mäkin voin osallistua”, Serkosalo pohtii.
Myös tapahtumajärjestäjien näkökulma on otettu huomioon. Sivusto on ilmainen kaikille, apua käyttöönottoon on saatavilla ja järjestäjät voivat päivittää tietonsa kalenteriin ajantasaisesti. Toiveissa on, että kun kalenterin käyttö vapauttaa tiedottamiseen suunnattuja resursseja ja tapahtumajärjestämisen kynnys madaltuu, tapahtumia myös järjestetään enemmän.
Kirjallisuuden elinvoimaisuuden turvaaminen on äärimmäisen tärkeää nykyisessä poliittisessa tilanteessa, jossa kulttuurista leikataan roimasti. Kirjallisuuskalenteri tuo toiveikkuutta kentälle. Kuten Serkosalo tuumii, on vaikeampi leikata tukia pois, kun toiminnasta tehdään entistä näkyvämpää. Serkosalo täsmentää, kuinka tapahtumakulttuurin näkyväksi tekeminen on tärkeää myös kentällä toimivien yhteisöjen kannalta: se ”vahvistaa meitä ja auttaa meitä olemaan ylpeitä siitä mitä me tehdään.” Manninen lisää, että kalenterin kautta tapahtumajärjestäjät voivat löytää helpommin toisistaan kumppaneita.
Tapahtumien ja sitä myötä myös ihmisten yhteen kokoamisen lisäksi Kirjallisuuskalenteri pyrkii edistämään kirjallisuustapahtumakulttuuria journalististen sisältöjen kautta. Kalenterissa tullaan julkaisemaan esimerkiksi ennakkojuttuja, reportaaseja ja henkilöhaastatteluja kirjallisuustapahtumiin liittyen. ”Valtakunnallinen kulma on tässä tärkeä”, Manninen kertoo, koska ajatuksena on esitellä teksti- ja kirjallisuustapahtumakulttuuria eri puolilta Suomea.
Joka kerta Tekstin talossa vieraillessani ilahdun lämpimästä ilmapiiristä ja siitä yhteisön tunnusta, jonka talon toiminta on myös omaan elämänpiiriini tuonut. Yhteisöllisyyttä soisi totisesti olevan lisää. ”Tarvitaan ajatustenvaihtoa ja vahvistusta toisilta, tunnetta että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi”, Serkosalo sanoo. Juuri tätä kalenterilla tahdotaan edistää, ”että ihmiset pääsisivät yhteyteen toistensa kanssa.”
Sekä Serkosalon että Mannisen toiveiden täyttymys olisi, jos vuoden päästä kalenteri olisi yleisölle ja kentälle jo täysin tuttu. Myös sivuston pitkäikäisyys on tärkeää. Manninen kuvaa, kuinka Kirjallisuuskalenterin on kaavailtu jäävän myös hankekauden päätyttyä pysyväksi osaksi kirjallisuuskenttää. Kalenterin auetessa molemmat odottavat eniten sitä, että käyttäjä löytävät sivustolle. ”Toivon että saamme rakennettua niin kivan talon, että se kutsuu ihmiset sisään – sekä ne järjestäjät että käyttäjät. Talo ja seinät ilman asukkaita on yhtä tyhjän kanssa”, Serkosalo visioi.
Anna Kallio
Kirjoittaja on vapaa kriitikko ja Runografi-verkkoalustan toimitussihteeri.